Harmaasta aaltopellistä, sinisestä pressusta, rautalankaverkosta - ajoittain jopa sementistä - rakennettujen talojen sokkelo. Taloja erottavat olemattoman kapeat välit. Lasten leikkipaikkoja halkovat avoviemärit. Tässä maisema tyypillisestä slummista Mumbaissa.

Slummeja tai vallattuja asuinalueita, löytyy melkein mistä vain Mumbaissa: junaratojen varsilta, kaatopaikkojen reunoilta, vesikanavien vierestä ja hienosto asuinalueen läheltä.  Maailman pankin mukaan yli puolet kaupungin 20 miljoonasta asukkaasta asuu nykyään slummeissa ja luku kasvaa päivittäin.

Slummien asukkaina on aivan tavallisia ihmisiä kuten rakennustyöläisiä, autokuskeja, kotiapulaisia, automekaanikoita, tehdastyöläisiä, kaupanpitäjiä jne. Heidän elinolosuhteidensa kurjuudesta käydään usein keskustelua, mutta heidän ihmiskasvonsa tunnistetaan vain harvoin. He elävät pikkuruisissa, ikkunattomissa huoneissa, joista puuttuu  puhdas vesi, vessa sekä riittävä jätehuolto. Kokonaiset perheet nukkuvat, valmistavat ruokansa,  leikkivät ja elävät näissä ahtaissa huoneissa. Taudeilla on siellä hedelmällinen kasvupohja. Suolisto- ja hengityssairaudet ovatkin slummeissa masentavan yleisiä. Monsuuniaikaan kokonaiset slummialueet peittyvät veteen ja ihmiset menettävät työllä ja tuskalla hankkimansa omaisuuden.

Vuonna 2002 Fida aloitti yhteistyön Good News Assembly of God seurakunnan kanssa ja nyt työ on laajentunut 13 eri slummialueelle eri puolella Mumbaita ja mukana on useita seurakuntia. Tavoitteena on parantaa slummiyhteisöjen elämänlaatua. Mumbain slummiyhteisön kehityshanke työskentelee yhdessä slummialueilla asuvien ihmisten kanssa, antamalla heille ruohonjuuritason koulutusta terveysasioista, puhtaudesta ja elinympäristön parantamisesta. Työhön kuuluu myös erilaisten kurssien, kuten ompelu- ja tietokonekurssien järjestäminen sekä esikoulu- ja nuorisokeskustoiminta.

Projekti haluaa auttaa erityisesti tyttöjä ja naisia, sillä heidän asemansa on huonoin näissä yhteisöissä. Kouluttamalla, ja opettamalla heille käytännöntaitoja, voimme auttaa heitä ansaitsemaan lisätuloja perheelle ja näin parantamaan heidän elintasoaan. Siinä eivät hyödy vain naiset, joiden itsetunto parantuu, vaan myös koko perhe voi paremmin.
 
Mumbain slummiyhteisön kehityshankkkeessa on myös kummilapsitoimintaa, jossa mukana on tällähetkellä 175 kummilasta neljällä eri alueella. Kummilapsille ja alueen muille lapsille on järjestetty tukiopetusta ja kerhoja. Näiden kautta pyritään mm. vahvistamaan hyvien tapojen ja arvojen merkitystä jo pienestä pitäen. Monet lapset ovat alkaneet huolehtimaan puhtaudestaan ja käyttämään parempaa kieltä, sekä lopettaneet väkivaltaisen käyttäytymisen.

Erilaiset lääkintäleirit ovat osa projektin toimintaa, joissa slummilaisten terveydentila tarkistetaan, samalla antaen heille ennaltaehkäisevää tietoa terveydestä ja hygieniasta. Monissa slummeissa terveystietous- ja tautien ehkäisyohjelmat ovat merkittävästi alentaneet sairauslukemia. Ihmiset ovat alkaneet omaksua hygieenisempiä tapoja jätteiden hävittämisen ja veden säilyttämisen suhteen. Tähän mennessä hankkeen kautta on pystytty tavoittamaan 750 perhettä ja muuttamaan heidän tapojaan. Joillain alueilla ihmiset ovat alkaneet käyttää kaatopaikkoja  sen sijaan, että heittäisivät jätteet ja roskat talojensa ulkopuolelle ja likaisivat naapurustoaan.

Yksi projektin tavoitteesta on tehdä yhteisöistä omavaraisia ja  siksi kullakin slummialueella kannustettu muodostamaan asukkaista slummikomiteoita, joita koulutetaan ja varustetaan toimimaan oman slummiyhteisön hyväksi.
Vapaahtoisten merkitys työssä on myös merkittävä ja viime vuonna koulutettiin 41 terveyskouluttajaa (Community Health Educator eli CHE työntekijää). Näin heille annetaan valmiudet vierailla slummien kodeissa ja levittää tietoisuutta. Yhteisökouluttajia rohkaistaan ja motivoidaan ottamaan vastuu projektista ja luomaan omat vapaaehtoisverkostonsa.
Projektista hyötyvistä slummien asukkaista on tullut myös kehitysprosessin aktiivisia osallistujia ja edistäjiä. He ovat ottamassa vastuuta muutoksen tuomisesta omiin yhteisöihinsä.